Historia

Esinelöytöjen perusteella voidaan päätellä, että täällä on asuttu jo noin kuusituhatta vuotta sitten. Niistä asukkaista kertoo mm. Pehinlahden Oriniemen alueelta löydetyt kampakeraamisen ajan esineistön kappaleet, myös kivikirveitä on löydetty useita. Myöhempää aikaa, n.2000 vuotta vanhoja, ovat Lapinraunioina tunnetut kivikummut Pehinlahden Sammalniemessä. Myöhempi asutus on levittäytynyt pääasiassa Rantasalmen- Juvan suunnalta saapuneiden eränkävijöiden ja kalastajien asetuttua vakinaisesti tänne 1400- luvun alussa. Tulijat olivat synnyinseutunsa liikaväestöä ja he lähtivät kantatiloiltaan kesäajaksi kalastamaan ja metsästämään. Vähitellen he jäivät vakinaisesti tänne asumaan. Seikkailijoitako?

Historiatiedot kertovat, että kaskiviljely täällä Savossa on ollut tuottoisaa ja väki lisääntyi nopeasti. Saman aikaisesti valtakunnan hallinto vauhditti asutuksen levittäytymistä myöntämällä määräaikaisia verovapauksia uudisasukkaille. Ensimmäiset tunnetut veroluettelot ovat kyliltämme vuoden 1560 tienoilta. Nämä seudut kuuluivat siihen aikaan Tavinsalmen hallintopitäjän Saamaisten neljänneskuntaan. Saamaisten neljänneskunta käsitti laajan alueen ulottuen Suonenjoelle, Karttulaan, Kuopioon, Vehmersalmelle ja Tuusniemelle saakka. Nykyinen Leppävirta mukaan lukien.

Kyseiseen aikaan kylillämme oli ympäristöönsä verrattaessa huomattava asukastihentymä:
Halolan seudulla oli neljä veroa maksavaa taloa, Reinikkalassa kaksi ja Saamaisjärven
ympäristössä yksitoista. Veroa maksamattomia ei luetteloitu. Tämän seudun kehittyminen aikansa alueelliseksi keskukseksi on perustunut kyliemme edulliseen sijaintiin suurten vesistöjen, Unnukan ja Kallaveden välissä. Siihen aikaan vesiväylät ovat olleet liikenteen valtateitä eikä alueemme sijainti saaressa ollut rasite. Se on ollut aikanaan alueellinen vahvuus, vasta myöhemmin haitta. Vahvan vivahteen asutushistoriaamme aiheutti Pähkinäsaaren rauhan rajan linjaus kyliemme kautta, tai aivan rajoja hipoen. Käytännössä nämä rajaseudut olivat kuin ei kenenkään maata ja ryöstöjoukkioiden retket olivat tuhoisia. Ne jotka jäivät elämään ja ehtivät lisääntyä, olivat onnekkaimpia ja lujimpia, – ja kenties ovelimpia! Koiruuksien harrastaminen oli molemminpuolista jäynää, usein hyvinkin vakavia yhteenottoja ja seuraukset olivat rumia.

Kuopion ensimmäisen kirkkoherran poika, Laurentij Echillius Kauhanen, hänkin Kuopion
kirkkoherra, osti v.1564 Olli Pehkoselta ja Antti (eli Kirppu) Koposelta Reinikkalasta
Pehintaipaleen tilan. Emme tiedä tarkalleen miksi? Lauri asui täällä ja viljeli tilaansa virkansa ohessa. Suvun omistus jatkui useiden sukupolvien ajan. Muutamat seikat viittaavat siihen, että myös Kuopion kirkko olisi ollut heidän aikanaan Saamaisten Luuslahdessa. Perimätiedon mukaan kirkon ja hautausmaan kerrotaan sijainneen siellä järvikannaksella. Tieto voi pitää paikkansakin, sillä siihen aikaan Kuopio ei ollut oikeastaan mitään, vain muutama veroa maksava nimi löytyy luetteloista. 1980- luvun lopulla Kauhaset- sukuseura pyysi museovirastoa tutkimaan Luuslahden seutua siellä sijaitsevaksi puhutun hautausmaan sijainnin varmistamiseksi. Tutkimuskustannukset olisivat toimeksiantajan maksettava, oli vastaus. Tutkimatta jäi, eikä omatoimisiin kaivauksiin saa
ryhtyä.

Suuren Pohjansodan ( 1700- 1721) ajat olivat myös täällä todella raskaat. Ruotsin kuninkaat kävivät sotia Euroopassa ja jättivät takamaansa oman onnensa nojaan. Sodat nielivät täältä kaiken, miehet ja varallisuuden. Kyläkirjaamme saimme kootuksi paljon tietoa niistä ajoista, jopa hyvinkin yksityiskohtaisia asiatietoja.

Paikannimien historiaa: Saamainen- nimi juontuu eräänlaisesta kalan verkkopyydyksestä,
saamasta. Reinikkalan ja Halolan nimet ovat henkilönimistä kylännimeksi taipuneita. On
mielenkiintoista havaita, että 1600- luvun asukasluettelon nimet kyliltämme ovat kuin suoraan tätä  päivää, tuttuja ja yhä täällä asuvien nimiä.

Kouluista ja koulutuksesta ennen ja nyt.
Saamaisen kansakoulu on rakennettu 1897, koulunpito lakkasi lopullisesti 1966. Reinikkalan koulu valmistui v.1950 tammikuussa, koulunpito lopetettiin 1/8 1992.
Nykyään kyläalueidemme koululaiset kuljetetaan autoilla kouluun: Ala-astelaiset Konnuslahden kouluun, yläasteen- ja lukion oppilaat Leppävirralle.